Täällä kirjottelee nyt Sara.
Sunnuntaina minun oli tarkoitus mennä ratsastamaan Aralla. Vaihdoin kuolaimet hackamoreen ja hain Aran sisälle. Autoin pikkusiskoni laittamaan tallin pikkuponin kiinni, ja huomasin Aran paukauttelevan etujalallaan maata. Ara pyöri karsinassa ja oli muutenkin todella levoton. Ihmettelin Aran käytöstä, jolloin Kastellon vuokraaja, Tia, kertoi Aran olleen jo levoton tarhassa.
Kokeiltiin varmuudeksi Aran lämpö, se oli normaali. Sitten äitini soitti eläinlääkärille, ja todettiin oireiden mukaan, että Aralla on ähkyn oireita. Siihen tyssähti sitten ratsastukseni.
Kokeiltiin eläinlääkärin pyynnöstä, että suostuuko Ara ottamaan heinää. Kyllä, se otti. Tämä tarkoitti, että Aralla on "pakkasähkyn" oireet, eli poni ei ollut juonut tarpeeksi vettä. Niimpä annoimme Aralle melassivettä ja laitoimme loimen päälle, sekä suuntasimme kentälle.
Saimme ohjeeksi talutella Araa kolme kertaa 20 minuuttia. Ensimmäisellä kerralla Aramis oli tosi outo. Se nuoli huuliaan, törkki minua, hyppi, katsoi mahaa yms. Kun 20 minuuttia tuli täyteen, veimme Aran talliin loimet päällä ja juotimme taas sen.
Hetken kuluttua lähdimme takaisin taluttelemaan Aramista. Ara oli nyt tosi rauhallinen ja kakkasikin kerran. 20 minuuttia täyttyi ja veimme Aran talliin ja annoimme muistaakseni Aralle kourallisen heinää. Ara oli nyt kuin eri hevonen, normaali itsensä, luojan kiitos!
Vielä ilta yhdeksältä lähdimme taluttamaan Araa kahdeksikymmeneksi minuutiksi ja Ara kakkasi taas. Taaskin Ara oli normaali oma itsensä. Nyt Ara seurasi kuin koira.
Kymmeneltä tarkistimme Aran voinnin ja se oli hyvä. Vielä yöllä kahdelta kävimme katsomassa miten Aramis voi. Se oli kakannut monta kertaa ja seisoi rauhallisena tallissa.
Pari päivää Ara oli ilman väkkäreitä ja heinää piti antaa kahden tunnin välein pieniä määriä.
Nyt sitten otsikkoon:D
Eli koska Aralla oli ollut ähkyn oireita, saimme ohjeet kävellä maanantaina.
Menin hackamoreilla ja ilman satulaa. Ärsytti, kun ei voinut mennä kunnolla, kun oli niin ihana sää. Raikas pakkaskeli. Aurinko paistoi ja muutenkin kemtän pohja oli hyvä. Ei tilsoja, ei paakkuja, eikä pohjakaan ollut yhtään kova, juuri täydellinen Tällaista tämä hevosen omistaminen on...
Nousin tallin pihassa selkään ja lähdettiin kentälle. Kävelin ensin pari kierrosta pitkin ohjin ja annoin Aran kulkea omaa vaihtiaan ja "käynnistyä" hitaasti. Otin sitten varovasti ohjat tuntumalle, enkä aluksi vaatinut paljoa Aralta. Kunhan pidin vain ohjat käsissä ja tein pari hidastusta ja nopeennusta. Ara toimi suht hyvin, vaikken tosiaan vaatinut mitään.
Pian otin ohjat käteen kunnolla ja aloin PIKKUISEN vaatimaan. Ara oli tosi mukava ja rento, eikä arkonut yhtään mahaansa, onneksi. Tein pari volttia ja pysähdystä. Sitten loppuajan menin vain suoraa uraa tosi rennosti.
Hoitelin Aran pois ja annoin sille ihan pienen tupon heinää ja juotin melassivettä. Ara vaikutti nyt todella tyytyväiseltä, eikä ähkyn oireista ollut enää tietoakaan!:)
<3: Sara (ja Susanne)
